Kayla ja Nevaeh: “Cardi B:tä on kiva kuunnella, mut meillä ei oo esikuvia, me halutaan olla sellaisia ku me ollaan”

Teksti: Koko Hubara
Kuvat: Caroline Suinner
Toukokuu 17, 2019

Kayla: Me ei olla vielä  keksitty meidän bändille nimeä. Me ollaan mun mielestä vaan omilla nimillä, meillä ei oo räppinimiä.

Nevaeh: Tää juttu alkoi vaan silleen, että me oltiin kerran Kaylan kanssa keskellä yötä salaa hereillä mun kotona, ja mun isoveli Kemar oli hoitamassa meitä kun äiti oli kaverilla. Se tuli sanomaan meille, että hei, tehdään musaa. Sit me mentiin alakertaan, nauhotettiin biisi ja mentiin varmaan kolmelta aamulla takasin nukkumaan.

Kayla: Me oltiin vaan, että joo. Kemar etti jotkut biitit YouTubesta, ja minä ja Nevaeh valittiin semmoset mitkä olis meistä hyvät. Kemarilla oli studiovälineet valmiina, ja se kirjotti sanat meidän puhelimeen ja me harjoteltiin sitä monta kertaa kun me koko ajan mokattiin. Ei me oltu yhtään väsyneitä, mut silti me mokattiin.

Nevaeh: Sit aamulla mä kerroin äitille että me tehtiin biisi jonka nimi on “Stäcki” ja se oli ihan että oh my gosh.

Kayla: Se biisi kertoo rahasta. Raha ei kyllä oo tärkeetä, se on vaan rahaa.

Nevaeh: Mut Kemar kysy mistä me haluttais laulaa, ja me ite sanottiin et tietenki rahasta. Mä olin huolissani et naapurit kuulee ja tulee meidän kotiin. Kemar sano, että räppää sit hiljempaa, mut sit mä olinkin silleen et aivan sama.

Kayla: Naapurit varmaan tykkäs siit biisist tosi paljon ku ei ne tullu yöllä ovelle.

Nevaeh: Me tehtiin kanssa video siihen. Se tapahtu niin, että Kemar lähetti mulle viestin, että se tulee hakemaan mua iltapäiväkerhosta. Mä olin syömässä välipalaa kun Kemar tuli ja sano että nyt me mennään hakemaan Kayla ja tekemään musavideo “Stäckille”. Se oli yllätys. Se video oli niin hieno, että kaikki pojat ja tytöt alko kysymään Kemarilta kysymyksiä, mistä sä sait noi housut, miks kaikilla on iPhone kutonen, onpa sul hienot hiukset.

Suri: Se video kuvattiin mun kotona. Kuvauspäivä meni hyvin. Me alotettiin päivällä ja lopetettiin vasta illalla, meni ainakin kahdeksan tuntia. Me saatiin ne turkistakit mun mummilta, koska se ei käytä niitä enää kauheesti. Osa vaatteista oli meidän saamia synttärilahjavaatteita ja sit me lainattiin toisiltamme kanssa.

Kayla: Onna ja Late kuvasi sitä. Late on mun isosiskon poikaystävä ja Onna on mun isosiskon kaveri.

Nevaeh: Se oli tosi jännittävää.

Me ei vielä tiedetä mistä aiheista me seuraavaksi räpätään, mut vois tehdä kavereista, karkista, lomasta, synttäreistä, shoppailemisesta, vaatteista ja ärsyttävistä pojista biisejä. Mut ei kivoista pojista ja rakkaudesta. Me ollaan liian nuoria siihen.

Kayla: Me meinataan tehdä totta kai vielä lisää musaa. Vaikka me ei olla vielä ehditty.

Nevaeh: Tää oli kolmas kerta kun mä tein biisii, mut Kaylalle tää oli eka kerta.

Kayla: Se teki kaksvuotiaana jonku biisin joka kerto lehmästä joka menee kaupunkiin, ja sit vähän aikaa sitten yhen toisenki biisin joka on rahasta.

Ariela (vas.), Kayla, Suri ja Nevaeh (oik.)

Kayla: Mut me ollaan aina kuunneltu räppiä, vauvanakin me kuunneltiin musiikkia.

Nevaeh: Joo, eka me kuunneltiin “Tuiki, tuiki tähtönen”, ja sitten me alettiin kuunnella musiikkia, jota aikuiset laulaa.

Kayla: Ne biisit oli meidän äitien musiikkia vuodelta 1900-jotain. En mä ees muista mitä ne biisit oli, mut jotain jamaikalaisia ja amerikkalaisia lauluja.

Nevaeh: Nyt me kuunnellaan meidän omaa musaa ja uusia biisejä. Suomiräppäreistä paras on Kemar, ja amerikkalaisista Cardi B. Sen biisi “I like it” on tosi hyvä. Se on tosi hyvä räppäämään ja se osaa valita hyviä biittejä, sitä on kiva kuunnella. Mut meillä ei oo esikuvia, me halutaan olla ihan sellaisia ku me ollaan, oma itteni.

Kayla: Me ei vielä tiedetä mistä aiheista me seuraavaksi räpätään, mut vois tehdä kavereista, karkista, lomasta, synttäreistä, shoppailemisesta, vaatteista ja ärsyttävistä pojista biisejä. Mut ei kivoista pojista ja rakkaudesta. Me ollaan liian nuoria siihen.

Nevaeh: Mun äiti on sanonu, että mä saan ottaa poikaystävän vasta sitten ku mä oon 35-vuotias.

Kayla: Mun äiti lupas et sit kun mä oon kolmetoista.

Kayla (vas.) ja Nevaeh (oik.)

(Parinkymmenen minuutin keskustelun jälkeen tyttöjen keskittyminen alkaa herpaantua. He pyytävät, ettei enää tarvitsisi jutella, vaan sen sijaan he voisivat kuunnella omaa musiikkiaan kaiuttimista ja tehdä kärrynpyöriä ja erilaisia käsilläseisontoja. Asia on harvinaisen selvä.)